Aisapari

Vaikka turvapaikanhakijoiden virta tänne pohjoiseen on laantunut ja Lappajärven vastaanottokeskus suljetaan elokuussa, ei työ kotouttamisen osalta ole loppumassa; nyt se vasta todella on pääsee käyntiin. Lappajärvi ja Kauhava ovat tehneet päätöksen pakolaisten sijoittamisesta, ja nyt tarvitaankin toimenpiteitä, joilla nämä ihmiset saadaan asumaan, pysymään ja työelämään.

Lappajärven kunnassa on käynnistynyt Aisaparin rahoittama Maakoto-hanke, jossa tavoitteena on löytää parhaat keinot kotouttamiseen pienessä maaseutukunnassa.

– Mahdollisen seuraavan pakolaisaallon tullessa Lappajärvellä tiedetään, miten on paras toimia. Näin avaa hankkeen tavoitetta projektipäällikkö Aino Alppinen. Hankealueeseen kuuluvat myös Kauhava ja Evijärvi, eikä kyse ole pelkästään pakolaisten kotouttamisesta. Alueellemme tulee maahanmuuttajia myös opiskelun, työn tai perheen vuoksi. Kaikille näille ja myös paikallisille on eduksi, kun kotouttaminen toimii tehokkaasti.

Maakoto-hankkeessa kokeillaan erilaisia tapoja saada maahanmuuttajat mukaan paikallisyhteisön elämään. Talkootyöt, opiskelu, urheilu ja työharjoittelu ovat kokeilussa. Parhaat käytännöt kootaan yhteen ohjeeksi, jota voivat hyödyntää kunnan lisäksi myös muut maaseutualueet.

Aisapari on avannut paikallisille kotouttamistyötä tekeville toimijoille mahdollisuuden kansainväliseen yhteistyöhön. Kolmen maan ja viidentoista Leader-ryhmän yhteistyönä käynnistyy ensi vuoden vaihteessa hanke, jossa suomalaisten, itävaltalaisten ja tsekkiläisten maaseutualueiden parhaita kotouttamiskäytöntöjä kerätään yhteen. Myös Maakoto-hankkeen tuloksia päästään siis esittelemään ja hyödyntämään koko Euroopassa. Aisapari toimii ”Immigrant integration in rural areas” -hankkeen koordinaattorina.

Kansainvälistä luontomatkailua

Aisapari on mukana kansainvälisessä verkostossa, joka suunnittelee yhteistä luontomatkailuun ja lähiruokaan keskittyvää kehittämishanketta. Verkostossa on mukana Leader-ryhmiä Ruotsista, Tsekeistä, Itävallasta ja Suomesta.

Hankkeen tavoitteena on kehittää luontomatkailun brändäystä ja tarinallistamista. Lisäksi luonnon ja lähiruuan yhdistämisestä uskotaan syntyvän uusia hyvinvointimatkailutuotteita. Verkostoon kuuluvilla alueilla on potentiaalia esimerkiksi teemareitistöjen kehittämiseen sekä perinteiden ja käsityön esiin nostamiseen. Myös paikalliset pienet ravintolat voivat hyötyä hankkeesta.

Hanketta koordinoi SataFood oy ja sen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2017 alussa.

Aisapari on mukana hankkeessa, koska alueellamme on nousemassa aivan uusia tarpeita matkailun kansainvälistymiseen mm. Georeitti-hankkeen ja tässä tiedotteessa esitellyn planeettakuva-arkiston myötä.

Kuvassa Ala-Hannulan emäntä esittäytyy kansainvälisille vieraille, vierellään Suomen Kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.