Aisapari

Aisapari ry:n esiselvityshankkeessa ”Geologisesti merkittävät luonto- ja kulttuuriperintökohteet Kauhavalla ja Lapualla” löydettiin 37 kiinnostavaa kallio- ja maaperägeologista kohdetta. Näitä teiden tai polkujen lähellä sijaitsevia kohteita voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi virkistyksessä, opetuksessa ja myös Suomessakin yhä suurempaa kiinnostusta herättävässä geomatkailussa. Selvityksen suoritti geologi FT Teemu Öhman.

Kauhavan ja Lapuan kallioperä koostuu kahdesta pääalueesta. Evijärven liuskejakso hallitsee alueen itäosaa. Se koostuu etupäässä kiilleliuskeista ja -gneisseistä, joita usein halkovat hieman nuoremmat pegmatiittijuonet. Ne poimuttuivat svekofennisessä vuorijononpoimutuksessa noin 1900 miljoonaa vuotta sitten, mikä näkyy kauniisti esimerkiksi Kortesjärven Kitkankalliolla. Alueen läntistä osaa hallitsee Vaasan graniitti. Se syntyi, kun lämpöpulssi sulatti Evijärven liuskejakson kiviä, jotka sitten kiteytyivät uudelleen hitaasti graniittimaisiksi kiviksi. Vaasan graniitin sisällä esiintyy yleisesti mm. Susivuorella osittain sulaneita kappaleita Evijärven liuskeita. Lisäksi Simpsiöllä ja sen ympäristössä on Suomen suurin metaserttiesiintymä. Se syntyi piidioksidin saostuessa merivedestä ja muuttumalla vuorijononpoimutuksessa nykyisenkaltaiseksi kovaksi kiveksi. Metaserttiesiintymään liittyy myös useita korukivimineraaleja, sekä mm. Lapuan Jänismäessä esiintyviä raitaisia mafisia metavulkaniitteja, jotka ovat merenpohjalle kerrostunutta tulivuorten tuhkaa. Metaserttiesiintymään kuuluvassa Kivimäessä on myös koko maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen mangaanimimeraaliesiintymä. Etenkin mineraaliharrastajien näkökulmasta kiinnostavia ovat myös Takaluoman ja Korvenniemen pegmatiiteista löydetyt keltaiset ja siniset topaasit.

Vajaat 10 000 vuotta sitten päättyneen viimeisimmän jäätiköitymisvaiheen merkkejä Kauhavalla ja Lapualla ovat mm. erilaiset muinaisrannat, joita edustavat niin hiekkaiset rantavallit kuin kiviset pirunpellotkin. Luonteenomaisin maaperägeologinen piirre ovat kuitenkin niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin arvokkaat erittäin kiviset kumpumoreenimuodostumat. Niiden yhteydessä esiintyy melko usein rako- ja lohkareluolia. Näistä huomattavimmat ovat Kirkkopakan luolat sekä Soikkoon kumpumoreenin yhteydessä Ylihärmässä sijaitseva lammasvaras Elsan Kööstin luola. Luoliin liittyy runsaasti mielenkiintoista historiaa isonvihan ajoilta alkaen, sillä niitä on käytetty kätkö-, piilo- ja kokoontumispaikkoina. Luolien ohella myös siirtolohkareisiin, kuten Prännin Isoonkiveen ja Pääjärven Skjöltin kiveen, liittyy historiallisia tarinoita ja kummitusjuttuja, joita soisi hyödynnettävän enemmän paikallisessa virkistystoiminnassa ja osana alueen kehittyvää luontomatkailua.

Vanhempia mielenkiintoisten geologisten kohteiden yhteydessä tavattavia ihmistoiminnan merkkejä edustavat kivikautiset asuinpaikat ja pronssikautiset hautaröykkiöt. Kivikautiset asuinpaikat seurailevat usein hiekkaisia maita, kuten Kortesjärven Änttikankaan saumaharjua Reiskinkallion tonaliitti-intruusion kupeella. Pronssikauden suomalaiset puolestaan hautasivat vainajiaan usein kalliopaljastumien (mm. Järvikallio, Marjasaari) tai kumpumoreenimuodostumien yhteyteen (mm. Eevankorpi). Tällaisia monin paikoin hyvin säilyneitä kiehtovia esihistoriallisia kohteita ei toistaiseksi ole alueella tuotu millään tavoin esille.

Hankkeen loppuraportin kohde-esittelyt antavat eväät kehittää esimerkiksi erilaisia georeittejä tai täydentää jo olemassaolevien luontopolkujen tarjontaa. Kohteiden monipuolisuus ja helppo saavutettavuus mahdollistavat niiden hyödyntämisen myös esimerkiksi oppiainerajat ylittävässä kouluopetuksessa.

Teksti ja kuvat Teemu Öhman

Raportti ja sähköiset kartat saatavilla osoitteesta: https://intolinkki.net/kauhavan-ja-lapuan-geokohteet/

Geologi Teemu Öhmanin raportti julkistettiin maanantaina 26.6. Kitkan hiihtomajalla Kortesjärvellä.