Aisapari

Upea näkymä kraatterijärvelle avautuu myös Lakeaharjulta, joka ei nimestään huolimatta ole harju, vaan jäänne 77 miljoonaa vuotta vanhan  törmäyskraatterin kohonneesta reunasta. Reuna nousi n. 500–750 m kraatterin pohjan yläpuolelle ja yhä edelleen se kohoaa n. 100 metriä Lappajärven pinnasta. Törmäyskraatterit, joiden kohonnut reuna on näin helposti nähtävissä, ovat erittäin harvinaisia koko maailmassa. Kuva kraatterijarvenmatkailu.fi


Härmänmaan ja Järviseudun tasaiset lakeudet sulauttavat maisemaan myös kallioita ja kumpareita, jopa vuoriksi nimitettyjä alueita. Peltojen keskeltä kohoavat mäet, suuret lohkareikot, rakoluolat ja meteoriittikraatterin reunavallin kivikot ja louhikot ovat ruokkineet kansan mielikuvitusta peikkojen, maahisten ja kummajaisten asuinalueina. Kansansuussa alueista kulkee monenlaista juttua ja tarinaa. Alueilla on ollut myös muun muassa uhripaikkoja. Kalliomaalauksiakin alueilta löytyy.


Simpsiö, Lapua

Simpsiö on lähes kaksi miljardia vuotta sitten vuoripoimutuksessa syntynyt kvartsiittikalliovuori. Alue on kestänyt jääkausien kulutuksen, siksi Simpsiötä kutsutaankin jäännösvuoreksi, joka kohoaa yli 132 metriä merenpinnan yläpuolelle ja 100 metriä yli ympäröivän lakeuden. Jäännösvuorella tarkoitetaan ympäristöään korkeampaa, kovaa kivilajia sisältävää aluetta, joka on jäänyt jäljelle, kun pehmeämmät kivilajit ovat kuluneet pois erilaisten geologisten tapahtumien vaikutuksesta.

Suuret korkeuserot tekevät Simpiöstä erilaisen, myös luonto ja lajisto poikkeavat tavanomaisesta metsäluonnosta. Kangasmetsien välistä löytyy pienialaisia puustoisia rämeitä ja korpia. Alueelta löytyy myös monia lähiympäristöstä poikkeavia kasvi- ja kiviesiintymiä.

Simpsiön historia on rikas. Simpsiön yli vei vanha kirkkotie, jota pitkin lapualaisetkin ennen 1500-luvun jälkipuoliskoa vaelsivat Kyrön kirkkoon.

Aluetta on menneisyydessä pidetty jollakin tavalla myyttisenä ja pelottavanakin paikkana. Vanhojen uskomusten mukaan kivien sisällä asui "kummajaasia". Puhuttiin Simpsiön peikoista, joita tarinan mukaan Turun piispa olisi käynyt joskus manaamassa takaisin kiven sisään, ja levähtänyt Simpsiölle kavutessaan erityisellä "Piispan penkillä".

Simpsiöllä oli aikoinaan ainakin yksi uhrauspaikka, johon kerrotaan heitetyn ensin lantteja ja sitten kiviä, jotta kummajaaset olisivat päästäneet kulkijan menemään rauhassa.

Simpsiöllä on aikanaan sijainnut myös mestauspaikka, jota lienee viimeksi käytetty 1700-luvun jälkipuolella.

Jonkinlaista myyttisen menneiden jatkumista merkitsi myös 1820-luvulla perustettu Simpsiön hautausmaa.

Alkuaikojen myyttinen peikkojen paikka on nykyisin aktiivisesti hyödynnettävä luonto- ja liikuntakeidas.

Simpsiöllä on maastoon merkittyjä polkuja; Piispanpolku, Kalliomaanpolku, Rytilammen kierros, joiden varrella on levähdyspaikkoja, laavuja ja luontokohdetauluja. Polkujen yhteispituus on 13,8 km. Lisäksi rinnekeskuksen puolelta on reittiyhteys Tohnin polulle Wanhan Karhunmäen vapaa-ajankeskukseen.

Simpsiön vuorelle rakennettu näköalatorni soveltuu eriomaisesti lintujen tarkkailuun.

Alue on myös suunnistajien suosiossa. Kiintorastiverkostolla voin käydä suunnistamassa omatoimisesti joko kartan tai kännykän avulla MOBO-sovelluksella, josta kartat löytyvät.

Simpsiön alueella on myös 18-väyläinen, metsäinen frisbeegolfrata.

Alueella voi sienestää ja marjastaa jokamiehenoikeudella.

Simpsiöllä on kaksi pysäköintialuetta. Toinen sijaitsee laskettelukeskuksen rinteen juurella, Simpsiörinteentie 28, 62100 Lapua, ja toinen hiihtomajalla kaupungin puolella, Urheilumajantie 28, 62100 Lapua. Pysäköintipaikat toimivat reittien lähtöpisteinä.

Lisätietoja: https://www.luontoon.fi/simpsio, https://www.lapuanvirkia.fi/suunnistus/35459/mobo-ja-kiintorastit


Prännin patikka, Ylihärmä

Prännin patikka on parinkymmenen kilometrin mittainen reitti Ylihärmässä, Kauhavalla. Patikkareitti on toteutettu raivaamalla Palaneenkallioiden ja Vallamin maastoon uusia metsäpolkuja. Lisäksi on hyödynnetty Vallamin pururataa sekä viljelys- ja kyläteitä. Reittivaihtoehtoja on useita. Reitille voi lähteä Yliluoman kylän kodalta, Vallamin hiihtokeskuksesta ja Palaneenkallion pysäköintialueelta. Palaneenkallion pysäköintialueelta lähtevän 3,6 km:n Ketunlenkin voi kiertää myös pyöräillen.

Reitti on hyvin merkitty ja sen varrella on laavuja ja levähdyspaikkoja. Reitillä voi ihastella luonnon monimuotoisuutta ja toisaalta sen karua kauneutta. Palaneenkallion jylhät kalliomaisemat nousevat yli 20 metriä vieressä olevia peltoja ja soita korkeammalle. Reitin varrella on myös notkoihin muodostuneita pikkusoita sekä viljelysmaata.

Yliluoman kylä tunnetaan nimellä Pränni, josta juontuu myös nimi patikkareitille. Pränni lienee johdettu ruotsinkielisestä bränna-sanasta. Polttaminen liittyy kylän historiaan nevojen kydöttämisen ja viinan polton kautta. Reitin varrelta löytyykin viitteitä maisemaan liittyvistä tarinoista ja perinteistä, kun matkan varrelle on merkitty Pontikankeittäjän piilopaikka, Akantappokallio, Malminetsijän koelouhos ja Kiilakivihiomo. Palaneenkalliolta on haettu rakennuskiviä ja etsitty malmia.

Reitin varrella on myös Tappokrooppi, jonka reunalla kuuluisa Härmän Häjy, Antti Rannanjärvi sai kohtalokseen muodostuneen kuolettavan puukoniskun.

Prännin Patikan reitille voi lähteä Yliluoman kylän keskustan läheisyyteen rakennetulta pyöröhirsikodalta, Ylistarontie 636, 62375 Ylihärmä (Kauhava), Palaneenkallion pysäköintipaikalta, Paraatikuja, 62375 Ylihärmä tai Vallamin hiihtokeskuksesta, Ylistarontie 500, 62375 Ylihärmä.

Lisätietoja: https://yliluoma.info/prannin-patikka/, https://www.visitlakeus.fi/kohdekortit/ketunlenkki-ja-prannin-patikka/


Soikoon kumpumoreenimuodostuma; Elsan Kööstin luola, Jaakonkallio ja Ketturaunio

Ylihärmän kirkonkylästä noin viisi kilometriä lounaaseen sijaitsee hyvin lohkareinen Soikoon kumpumoreenimuodostuma. Alue erottuu hyvin peltojen keskeltä kohoavana metsäisenä mäkenä. Soikoon hyvin suurista siirtolohkareista koostuvalla alueella on useampia luolia, jotka sopisivat hyvin piilopaikoiksi. Alueen korkeus merenpinnasta on 43 metriä. Soikoon seutu on tiheää luolien esiintymisaluetta.

Alueen keskellä sijaitsee Elsan Kööstin luola. Luola on kooltaan varsin pieni lohkareluola. Luolan kerrotaan saaneen nimensä torpanpojalta, joka oli kulkumies ja lammasvaras. Hänen kerrotaan vahingossa tappaneen veljensä, ja piileskelleen luolassa.

Soikkoosta noin 1,7 km pohjoiseen olevalla hiekkamoreenimäellä sijaitsee Jaakonkallion luola, joka, tarinan mukana, on saanut nimensä metsästysreissullaan luolassa yöpyneen Jaakko-nimisen miehen mukaan. Lähimmälle tielle luolasta on matkaa noin 400 metriä.

Soikkoon lähialueen kolmas tunnettu luola sijaitsee Soikkoosta noin 2,5 km lounaaseen. Tämä jäätikön särkemään graniittikallioon syntynyt Ketturaunion rakoluolasto on keskeltä ojittamattoman Pykärinnevan metsäisessä pohjoisosassa. Ketturaunion luolat sijaitsevat vain parinsadan metrin päässä tiestä, mutta polkua sinne ei ainakaan karttojen mukaan mene ja syvien ojien ylittäminen rajoittanee alueella liikkumista.

Tarinoiden mukaan Ketturaunion luolat olivat isonvihan aikaan sotapakolaisten varastona ja piilopaikkoina.

Soikoon alue sijaitsee Ylihärmä – Vöyri -tien varrella (tie 725).

Lisätietoja: https://intolinkki.net/kauhavan-ja-lapuan-geokohteet/


Kirkkopakka, Alahärmä

Alahärmän Ekolassa on jääkauden vaikutuksesta syntynyt kiviröykkiö, joka on muinaisten tarinoiden mystinen paikka. Kirkkopakka, sijaitsee kymmenen kilometriä Alahärmästä luoteeseen, kilometri Ekolan kylästä lounaaseen.

Kyseessä on lohkare- ja rakoluolasto, joka on syntynyt jäätikön kasaamista lohkareista ja kallioon rapautumisen seurauksena avautuneista raoista.

Pronssikaudella Kirkkopakka oli pieni saari keskellä pitkää salmea. Löydetyistä hautaröykkiöistä päätellen meren rannalla on ollut asutusta. Varmoja tunnettuja esihistoriallisia kohteita alueella ei ole, mutta erään luolan suuaukon läheltä on löydetty mahdollinen kalliomaalaus. Ympäristöään aiemmin merenpinnan yläpuolelle nousseen Kirkkopakan on arveltu olleen pyhä paikka tuhansien vuosien ajan.

Historialtaan ja kansantarustoltaan Kirkkopakka onkin varsin rikas kohde. Nimi Kirkkopakka, kirkkomäki, saattaa viitata vanhastaan tunnettuun pyhään paikkaan. Kirkkopakkaan liittyy vanhoja kansantarinoita, joissa seikkailee peikkoja, maahisia ja jättiläisiä. Kirkkopakalta löytyy jättiläisen varpaanjälkikin!

Metsän keskellä sijainnut syrjäinen luola on toiminut piilopaikkana Isonvihan aikaan 1700-luvun alkupuolella. Pari sataa vuotta myöhemmin 1900-luvun alkupuolella luolaan pakeni kuuluisan puukkojunkkari Antti Isotalon samanniminen pojanpoika, jääkäriluutnantti Antti Isotalo, hän oli luolassa piilossa venäläisiltä santarmeilta. Isotalon johdolla Kirkkopakalla pidettiin myös salaista härmäläisten jääkärivärvärien kokousta vuonna 1916.

Kirkkopakalle pääsee melko vaivattomasti. Valtatie 19:n varrelta on opasteet P-paikkana toimivan maamiesseuran hallin pihaan. Parinsadan metrin päässä alkaa varinainen Kirkkopakalle vievä polku. Opastetaulut ohjaavat kulkijaa. Noin puolen kilometrin pituinen polku kulkee taimikon ja metsän läpi. Polun varrella on orsivesilampi. Polku päättyy Kirkkopakan jyrkimmän seinämän juurelle, jossa on opastintaulu ja vieraskirja.

Lähtöpaikan osoite Kirkkopakantie, 62300 Härmä (Kauhava)

Lisätietoja: https://intolinkki.files.wordpress.com/2017/06/raporttiteemuohman_kauhavalapuageokohteet_web.pdf

https://retkipaikka.fi/kirkkopakka-lohkareita-ja-luolia-alaharmassa/


Hanhivuori, Lappajärvi

Kortesjärven ja Lappajärven rajoilla kohoaa kivikkoinen ja kallioinen Hanhivuori. Alueella on rakoluolia. Hanhivuori on 120 metriä merenpinnasta.

Hanhivuori on Leipätien patikointireitillä. Leipätie on Järviseudun vanhin tiesuunta Kortesjärven Purmojärveltä kohti Pietarsaarta. Jo aikaisemmin on valmistunut Kortesjärveltä Pedersöreen kulkeva reitti, joka yhtyy Saukonreittiin (Utterleden). Nyt Leipätietä voi vaeltaa Kortesjärven Purmojärveltä Hanhivuorenkautta myös Lappajärven suuntaan. Hanhivuori sijaitsee Kortesjärven ja Lappajärven rajamailla.

Hanhivuorelle pääsee patikoimaan hyviä polkuja. Reitillä on hyvä viitoitus. Jos ei halua kulkea koko Leipätien reittiä voi Hanhivuorelle kulkea Kortesjärvi – Lappajärvi-tieltä (maantie 741) matkaa on noin 3km ja Kortesjärveltä Lappisentieltä runsaat 2 km. Hanhivuorella on laavu, jonka koordinaatit ovat N63°13.116′ E23°23.987′.


Pyhävuori, Alajärvi

Etelä-Pohjanmaan Järviseudulle noin 76 miljoonaa vuotta sitten pudonnut meteoriitti synnytti Lappajärven, joka halkaisijaltaan on noin parikymmentä kilometriä. Kraatterin kaakkoisreunan reunavalli muodostaa harjanteen, Lakeaharjun ja Pyhävuoren. Pyhävuori on 148 metriä merenpinnasta.

Pyhävuoren ja Lakeaharjun väliset kalliomuodostumat on arvioitu suurelta osin valtakunnallisesti arvokkaiksi tai erittäin arvokkaiksi kallioalueiksi. Geologit ovat löytäneet Pyhävuoren maisemista raukin eli jään ja veden rapauttaman kallion, lohkare- ja rakoluolia sekä poimukärjen.

Metsäinen ja kallioinen harjanne rakoluolineen tunnetaan kansan suussa kulkevista tarinoista. Tarinoiden mukaan luolissa on asunut peikkoja. Pyhävuori tunnetaan myös lappalaisten uhripaikkana. Siankärsäkivellä on poltettu uhritulia. Tulenteon jälkien lisäksi kivestä löytyy kaiverruksia ja mahdollisesti esihistoriallinen kalliomaalaus. Uhrilähde ja lähellä sijaitseva erakon rakentama asumus lisäävät alueen kiinnostavuutta. Erakkona 1900-luvun alkuvuosikymmeninä alueella asuneen Jaakko Reipakan rakentaman asumuksen yhteydessä on myös pieniä luolia, jossa peikkojen kerrotaan asuneen. Asumuksen läheisyydestä löytyy lisää kalliomaalauksia. Alueen kalliomaalaukset ovat varsin arvoituksellisia, sillä ne sijaitsevat kaukana vesistöstä ja paikka on matalaa vuorta. Kalliomaalaukset on löydetty ja niitä on tutkittu 2000-luvulla.

Pyhävuoren laella on vanha palovartijan torni, johon ei kuitenkaan ole turvallista kiivetä, siksi alimmat portaat onkin purettu pois.

Kunnollista huollettua taukopaikkaa ei Pyhävuorella ole.

Lähtöpaikat Pyhävuorelle:

Pyhävuorelle johtaa Alajärven suunnasta opastettu, noin parin kilometrin pituinen polku Alajärvi – Vimpeli -tieltä, tie 7421. Parkkipaikka on metsäautotien päässä. Lähtöpisteellä on opastustaulu, jossa on kartta merkitylle reitille ja infoa.

Vimpelin Lakeaharjun laelta, metsäautotien kääntöpaikalta johtaa Pyhävuorelle noin seitsemän kilometrin pituinen reitti. Reitti on merkitty keltaisin täplin puunrunkoihin ja merkkipaaluihin. Risteyskohdissa ja teiden ylityksissä on viitat. Reitin varrella on muutama nuotiopaikka ja laavu.

Patikkareitillä voi lähteä myös janareitin väliltä, Lakeaharjun ja Pyhävuoren välimaastosta, Kellaripurolta, jossa Lakeaharjulta tuleva reitti ylittää Pyhälahdentien (Pyhälahdentie 826). Kellaripuron kohdalla polku kulkee hiekkakankaan reunaan syöpyneen purouoman pohjalle. Puroa ympäröi kangasmaasto, kanjonin pohjalla virtaa kirkasvetinen puro.

Lisätietoja: https://www.visitlakeus.fi/kohdekortit/pyhavuori-lakeaharju/, https://retkipaikka.fi/pyhavuori-pohjanmaan-koli/


Kultasilmänkallio, Lapua

Kultasilmänkallio sijaitsee Lapuan Ylikylän koillispuolella, vanhan, Kuortaneelta Lapualle johtavan tervetien varressa.

Kalliolla on useita mielenkiintoisia luolia ja onkaloita sekä kallion jyrkällä reunamalla sijaitseva kalliolähde. Kallion vieressä levittäytyy sileäselkäinen Hevosharju. Kultasilmänkallio sisältää useita mineraaleja ja kallion kiviaines on helposti rapautuvaa. Kalliota on tutkittu, siitä merkkinä ovat kalliosta löytyvät kairausreijät.

Vanhan tarun mukaan Kultasilmänkallio on saanut nimensä kallioon kätketystä aarteesta. Suomen sodan aikana Viaporin antautuessa, Klingsporin joukot perääntyivät Pohjanmaalle. Mukanaan heillä oli osa Viaporin kullasta, jonka he upottivat Alavuden Sapsalampeen. Mukana ollut ruotsalainen upseeri lähti sodan päätyttyä hakemaan kultakätköä, mutta sairastui. Hiipakan talon tytär hoiti upseerin terveeksi. Lähtiessään talosta upseeri antoi sormuksen tytölle vaivojensa palkaksi. Upseerin ja tytön välille oli syntynyt suhde ja heille syntyi myös lapsi.

Kulta löydettiin myöhemmin Sapalammesta. Tarun mukaan osa siitä tuotiin Topparin taloon. Sieltä sitä kävivät etsimässä papit sekä virkamiehet. Myös moni paikkakuntalainen yritti ottaa asiasta selkoa, mutta kultaa ei kuitenkaan koskaan löydetty. Syntyi epäilys, että kulta on kätketty etelän puolella olevan kallion onkaloihin. Taruun alettiin uskoa, sillä kallio kimalteli sopivassa auringonvalossa. Lisäksi kallio sijaitsi sopivasti Topparista Salmelle johtavan tervatien varressa, jota myös perääntyvät sotajoukot käyttivät. Uskottiin, että aarteen kätkijä oli hyvin selvillä Kultasilmänkallion monista onkaloista ja hyvistä kätköpaikoista. Näin uskotaan Kultasilmän saaneen nimensä.

Vanhanpiian piilopaikka on yksi monista Kultasilmänkallion luolista. Tarun mukaan luola on ollut jonkun tyttölapsen piilopaikka. Varsinkin sotien aikana valloittajat ryöstivät paikkakunnan kauniimpia tyttöjä ja veivät heidät mukanaan. Tarun mukaan tyttö oli päässyt pakenemaan ja piiloutumaan tähän luolaan, mutta kokemuksesta vauhkoontuneena oli jäänyt ”vanhaksi piiaksi”.

Yksi pisimmistä Kultasilmänkallion luolista on Ketunkolo. Se on niin pitkä, että sen pituutta ei ole saatu mitattua.

Sammaloitunut kalliolähde sijaitsee kallion jyrkällä reunalla. Lähde on vaikeasti saavutettavissa, mutta sen voi löytää myös metsäntasalta märkänä kallioseinämänä. Kalliolähde ei täysin kuivu kuivanakaan kesänä.

Hevosharju sijaitsee kallion vieressä pitkänä ja sileänä kalliomuodostelmana. Tarun mukaan kallio on niin pehmeätä, että kalliosta voi vieläkin löytää hevosen jälkien painanteita.

Kultasilmänkalliolla on näköalapaikka ja laavu.

Lähtöpaikka: Kultasilmäntie, 62175 Lapua, jossa on parkkipaikka ja info-taulu.

Lisätietoja: https://www.facebook.com/pages/Kultasilm%C3%A4/336758856717499


Suokonmäen näkötorni, Lehtimäki

Lehtimäellä Suokonmäen rinnepellot ja taloryhmät muodostavat silmiä hivelevän kauniin maiseman. Pysyvää asutusta alueella on ollut jo 1500 -luvulta. Lehtimäen mäkiasutusalue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1995. Mäkimaiseman omaleimaisuus perustuu viljeltyjen rinnepeltojen, horisonttia hallitsevan perinteisen rakennuskannan ja alavien metsämaiden kontrastiin.

Suokonmäki on 231 metriä merenpinnasta. Ihmisen mieli tekee aina kiivetä ylemmäs ja katsoa kauemmaksi, niinpä Suokonmäelle on rakennettu myös näkötorni. Nykyinen 2000-luvun alussa valmistunut näkötorni on jo järjestyksessään kolmas. Komea on Suokonmäen näkötorni, joka on niin sisältä kuin ulkoakin upeasti viimeistelty puuarkkitehtuurin ja kirvesmiestaidon näyte.

Näkötornilla on korkeutta 31 metriä. Torniin kapuava joutuu astumaan 131 porrasaskelmaa päästäkseen huipulle. Upeat näkymät avautuvat niin Järviseudun kuin Ähtärinkin suuntaa. Sanotaan, että selkeällä ilmalla näkötornista näkyy seitsemän kirkon tornit.

Näkötornista avautuva maisema on pääosin metsävaltaista, mutta keskellä pilkottaa myös muutamia järviä. Pohjoisen suunnassa olevia Räyrinkijärvien epäillään syntyneet meteoriitin iskusta. Järvien läheisyydestä on löydetty Sueviitti-kiveä. Järvet ovat yhtä vanhoja meteoriitin iskusta syntyneen Lappajärven kanssa. Mikäli Räyrinkijärvien synty meteoriitin iskusta pystytään vahvistamaan, muodostaisivat ne yhdessä Lappajärven kanssa Suomen ainoan meteoriitin iskun synnyttämän useamman kraatterin ketjun.

Näkötornin juurella on huoltorakennus sekä Lehtimäen kotiseututalo.

Suokonmäki sijaitsee noin kolme kilometriä Lehtimäen keskustasta. Näkötornille on nähtävyystienviitta kantatie 68 varrella.

Osoite: Suokonmäentie 69, 63540 Alajärvi,

Lisätietoja: https://loytoretketblog.com/2014/08/20/suokonmaen-nakotorni/

https://retkipaikka.fi/etela-pohjanmaan-huipulla-suokonmaen-nakotorni/